Tekstityyppejä Jakobsonin mukaan

Teksti on enemmän kuin vain sanoja jonossa. Kaikki teksti kirjoitetaan jotain tarkoitusta varten, oli sitten kyseessä sanomalehti tai tuokio Facebookin chatissa.

Kielitieteessä on esitetty useita erilaisten tekstityyppien luokituksia eli tekstitypologioita. Eri tarkoituksia varten kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä.

Itse käytän yleensä kirjoittamisen ja kääntämisen apuna Roman Jakobsonin esittämää luokitusta. (Käytän miten ja mihin? Siitä tulee postaus myöhemmin, pysykää kanavalla.)

Jakobsonin mukaan erilaisia tekstityyppejä on kuusi. Tekstin tyypillä tarkoitetaan sitä, mihin päämäärään teksti pyrkii ja miksi se on kirjoitettu. Puhun tässä kirjoitetuista teksteistä, mutta asia pätee ihan yhtä hyvin vaikka puheeseen tai morsetukseen.

1. Referentiaaliset (engl. referential) tekstit viittaavat tekstin ulkopuoliseen todellisuuteen. Niiden päätehtävä on välittää tietoa. Referentiaalisesti voisin vaikkapa kertoa, että Pariisi on Ranskan pääkaupunki.

2. Emotiiviset (emotive) tekstit ilmaisevat tunnetiloja. Yök!

3. Konatiivisilla (conative) teksteillä pyritään vaikuttamaan viestin vastaanottajaan. Tule tänne! Lue tämä! Reagoi tähän uutiseen tällä tavalla!

4. Faattisen (phatic) viestin tärkein tehtävä on ylläpitää yhteyksiä tekstin lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Tähän lokeroon sijoittuvat esimerkiksi tervehdykset, jotka sinänsä harvoin sisältävät tietoa, mutta jotka ovat silti tarpeen, jotta viestit kulkevat. Niin että hyvää päivää vaan, mukavaa kun tulit!

5. Metakielellinen (metalingual) teksti viittaa kieleen itseensä ja kielen käyttämiseen. (Mitä tarkoittaa ”onomatopoeettinen”?)

6. Runollinen (poetic) teksti on esteettinen. Sanojen käyttötapa on tarkoitus itsessään. Teksti miellyttää – tai ärsyttää, riippuu lukijan mausta.

Se, mihin tarkoitukseen teksti kirjoitetaan, vaikuttaa siihen, miten se kirjoitetaan. Jos kirjoittaisin vaikkapa tietokirjaa (referentiaalista tekstiä), kirjoittaisin eri tavalla kuin kirjoittaessani mainoslauseita (pääasiassa konatiivista) tai novelleja (enimmäkseen poeettista).

Enemmistö ihmisistä varmasti myös tunnistaa tekstityyppien eroja sen kummemmin miettimättä. Uutisen huomaa heti uutiseksi ja runon runoksi. Tekstityyppi vaikuttaa automaattisesti myös siihen, miten tekstiä luetaan. Esimerkiksi uutiseen suhtaudutaan automaattisesti varsin vakavasti ja sen oletetaan kertovan faktoja maailmasta. Runoja luetaan sitten eri silmin.

(Tätä postausta kirjoittaessani tarkistin detaljeja muun muassa täältä.)

Mainokset

2 Replies to “Tekstityyppejä Jakobsonin mukaan”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s