Miten käännän 1/3: Pohdin viestintätilannetta

Kääntäminen on sitä, että otetaan teksti ja aletaan naputella – vai kuinka? Miten käännän -sarjan postauksissa kerron, millaiseksi oma työtapani on tässä matkan varrella hioutunut.

Aloitan yleensä käännöksen kirjoittamisen pohtimalla käännöksen viestintätilannetta. Kirjoitin viestintätilanteesta ja sen osatekijöistä jo aikaisemmin oman postauksensa. Kaikki tekstithän ovat viestejä, ja niillä on aina kirjoittaja(t), lukija(t) ja julkaisukanava. Ne kirjoitetaan tiettynä aikana ja tietyssä paikassa ja yleensä myös jotain tarkoitusta varten. Kaikki tämä voi vaikuttaa siihen, millainen käännös kannattaa kirjoittaa. Ei siis kannata käännellä mutu-tuntumalla vaan pohtia tietoisesti, millainen käännös on paras mahdollinen juuri senkertaisessa viestintätilanteessa.

Viestintätilanteen pohtimisen tärkeys valkeni minulle muutama vuosi sitten yhdellä käännöskurssilla, joka oli pala opintojani. Se oli sellainen paljonpuhuttu salamanisku kirkkaalta taivaalta. Kurssin opettajat esittelivät Translation Briefin. (Jos tämä olisi elokuva, tähän kohtaan tulisi komea äänitehoste. TA-DAA!)

Translation Brief eli suomeksi vaikkapa Muistio käännöksestä on kääntäjän kultainen analyysiapu. Se on lista kysymyksiä, joiden avulla on kerrassaan näppärää analysoida käännöksen viestintätilannetta. Kysymykset on kehittänyt Christiane Nord -niminen käännöstieteilijä, ja ne kuuluvat seuraavasti:

Lähdetekstistä pohditaan…

  • Tekstin ensisijainen funktio (Jakobsonin tekstityypeistä on apua tämän miettimisessä)
  • Viestinnän osapuolet eli lähettäjä(t) ja vastaanottaja(t)
  • Julkaisuaika ja -paikka
  • Viestin kanava
  • Motiivi, eli miksi teksti on kirjoitettu

Kohdetekstistä pohditaan…

  • Tekstin ensisijainen funktio (kohdetekstin funktio ei välttämättä ole sama kuin lähdetekstin)
  • Viestinnän osapuolet
  • Julkaisuaika ja -paikka
  • Viestin kanava
  • Motiivi, eli miksi teksti on kirjoitettu

Vastailen näihin kysymyksiin joko päässäni tai paperilla. Käännösmuistion kirjoittaminen pakottaa pohtimaan lähdetekstiä ja syntyvää käännöstä monesta näkökulmasta.

Käännökseen liittyvä pohtiminen ei kuitenkaan lopu viestintätilanteen ajattelemiseen. Tuumailtavaa riittää tekstin rakenteessa ja sisällössäkin. Niistä lisää sarjan seuraavissa teksteissä: osa 2 ja osa 3.

(Lähteenä käytetty:  NORD, Christiane. 1997. Translating as a purposeful activity: functionalist approaches explained. Manchester : St. Jerome. – Translation Briefin -suomennokset omani.)

Mainokset

3 Replies to “Miten käännän 1/3: Pohdin viestintätilannetta”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s