Miten käännän 2/3: Tekstin sisältö ja rakenne

Kääntäminen on sitä, että otetaan teksti ja aletaan naputella – vai? Miten käännän -sarjan postauksissa kerron, millaiseksi oma työtapani on tässä matkan varrella hioutunut.

Sarjan edellisessä postauksessa esittelin Christiane Nordin kehittämän kysymyssarjan, jonka avulla kääntäjä pääsee kätevästi perille käännöksen viestintätilanteesta.

Seuraavaksi kysymyssarjassa kiinnitetään kääntäjän huomio myös itse tekstiin, ei pelkästään sitä ympäröivään viestintätilanteeseen.

  • Tekstin aihe
  • Lukijoiden ennakkotiedot
  • Rakenne
  • Sanasto

Tekstin aihe on totta kai niitä tärkeimpiä kysymyksiä. Joskus lähdetekstin aihe menee hutiin kohdekieliseltä lukijalta. Esimerkki elävästä elämästä: suomeksin kerran kurssityönä uutisen, jossa käsiteltiin juuri Nobelin voittaneen Doris Lessingin kirjailijanuraa. Ranskankielisessä lähdetekstissä käsiteltiin aika paljon Lessingin mainetta Ranskassa. Käännöstäni ei julkaistu missään, mutta kurssilla kuviteltiin, että se menisi Hesariin. Siksi käännöksestä kannatti poistaa kohtia, joissa pohdittiin Lessingin paikkaa ranskalaisten kirjahyllyissä, ja keskittyä uutisoimaan Nobel-voitto. Syntyvän käännöksen aihe poikkesi hiukan lähdetekstin aiheesta, mutta teksti palveli suomalaista kohdeyleisöä.

Lukijoiden ennakkotiedoilla tarkoitetaan tekstin ulkopuoliseen todellisuuteen liittyviä tekijöitä, joiden oletetaan olevan lähde- ja kohdetekstin lukijoiden tiedossa. Yhdysvalloissa enemmistö lukijoista tietää varmasti, mikä on Super Bowl. Jos alunperin amerikkalaisille lukijoille kirjoitettu teksti suomennetaan, kääntäjä saattaa haluta silti selittää vieraan käsitteen ja puhua amerikkalaisen jalkapallon vuosittaisesta liigaloppuottelusta.

Rakenne ei tarkoita sen kummempaa kuin sitä, missä järjestyksessä ja millä asetteluilla asia esitetään. Oman kokemukseni perusteella käännös seuraa yleensä lähdetekstin rakennetta. Mitä virallisempi teksti, sitä tarkemmin rakenteesta pidetään kiinni. Tai mitä ajattelisit jos vaikka ylioppilastodistuksen käännöksen rivit kulkisivat miten sattuu ja siitä olisi jätetty paloja pois?

Sanaston tarkastelu kertoo tekstistä valtavasti. Erikoisalan sanasto sulkee mattimeikäläiset ulkopuolelle ja vaatii kääntäjältä perehtyneisyyttä. Toisaalta esim. aivokirurgiasta on vaikea kirjoittaa ilman erikoissanastoa. Sanavalinnat myös luovat tekstin sävyt ja tunnelman, huumorin ja rivien välit. Sanavalinnat ovat yhteydessä myös tekstin funktioon.

Miten käännän -sarjan viimeinen osa löytyy täältä.

(Lähteenä käytetty:  NORD, Christiane. 1997. Translating as a purposeful activity: functionalist approaches explained. Manchester : St. Jerome.)

Mainokset

2 Replies to “Miten käännän 2/3: Tekstin sisältö ja rakenne”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s