Onko oma kirja parempi kuin kirjaston?

Tuumailin taannoin, että tavaraa on helppo hankkia, mutta siitä on vaikea päästä eroon.

Tästä kehkeytyi jatkopohdinta: täytyykö kulttuurituote omistaa, jotta siitä voi nauttia täydellisesti? Nostaako omistaminen lempikirjan tai lempilevyn uuteen ulottuvuuteen?

Myin talvella leijonanosan kirjoistani. Minulle riittää, että voin halutessani lainata kaipaamani kirjat kirjastosta. Turun kaupunginkirjastosta, yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoista on toistaiseksi löytynyt kaikki tarpeellinen. Kirjasto huolehtii kirjojen säilyttämisestä ja järjestämisestä. Minä maksan veroni ja nautin siitä, että voin lukea mitä vain joutumatta säilyttämään niteitä kotona.

Tällaisena kulttuuri on mielestäni parhaimmillaan: yhteisin varoin ylläpidettynä, jaettuna. Ei omistettuna vaan kiertävänä.

Mutta myönnetään, satun myös pitämään avarasta tilasta ja tavarattomuudesta aika paljon. Siksi kirjojen pitää täyttää aika kovat kriteerit päästäkseen pysyvästi hyllyyni. Kelpuutan vain ehdottomat suosikit – ynnä läjän sanakirjoja ja muuta ammattikirjallisuutta, mutta ne ovatkin eri asia.

Onko sinulla kirjojen, levyjen tai vaikka elokuvien kokoelma? Miksi tai miksi ei? Mitä haluat omistaa ja miksi?

Mainokset

3 Replies to “Onko oma kirja parempi kuin kirjaston?”

  1. Joskus on pakko omistaa:
    Turussa kirjastopalvelut onkin varmasti järjestetty hyvin ja kokoelmat on laajat, mutta esim. täällä Keski-Suomessa keskustan ulkopuolella sijaitsevia aluekirjastoja ollaan jatkuvasti vasaroimassa alas.

    Mutta omistamisesta vielä: onneksi kirjat on esineinä semmosia, että ne sa varsin helposti lähtemään kiertoon – eikä kierrätys laske niiden käyttöarvoa.

    1. Kiitos kommentista!

      Turussakin on vasaroitu alas sivukirjastoja (ainakin kaupunkialueella), mikä on kyllä harmi. Palvelut ja tarjonta keskitetään pääkirjastoon. Minullehan se sopii, kun asun lähellä, mutta ydinkeskustan ulkopuolelta olisi varmasti ikävää tehdä kirjastoreissuja.

      Ehkäpä omistamattomuus onkin ylellisyys, joka on tarjolla asutuskeskuksissa asuville ja niiden palveluista nauttiville. Tämä ylellisyys tosin kulkee käsi kädessä eräänlaisen pakon kanssa. Keskustassa on harvoin yllinkyllin tilaa esimerkiksi säilöä kirjallisuuskokoelmia.

      Kirjankierrätyksestä olen samaa mieltä. Vielä, kun BookCrossingin tai Paperbackswapin kaltaiset palvelut saisivat kunnolla tuulta siipiensä alle meillä Suomessakin. Se se vasta olisi ilmaisen, yhteisesti omistetun kulttuurin mainiota kiertoa.

  2. Saatan olla väärässäkin, mutta mutu-tuntuman ja muistin mukaan BookCrossing ainakin olisi suhteellisen suosittua pääkaupunkiseudulla. Näin ainakin pari vuotta sitten.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s