Laadunvarmistusta

On pikkuruisen talvilomani viimeinen päivä, ja tässä minä vain istun kirjoittelemassa työstä eli kääntämisestä. En kuitenkaan malta olla kirjoittamattakaan, sillä löysin mielenkiintoisen näkökulman kirjoituksen käännösten laadun varmistamisesta.

Luciano Monteiron alkuperäinen teksti on englanninkielinen. Tässä suomenkielinen yhteenveto toimenpiteistä, joiden avulla kääntäjä voi taata, että työn jälki on hyvää:

1. Ensimmäinen versio. Suhteellisen nopeasti kirjoitettu ja pitkälti kääntäjän vaistoon ja kielikorvaan perustuva käännös.

2. Käännöksen tarkka läpikäyminen. Tässä vaiheessa kiinnitetään huomiota yksityiskohtiin. Haukankatseinen kääntäjä tarkistaa termit ja vertaa käännöstä tarkasti lähdetekstiin.

3. Käännöksen lukeminen ääneen. Tekstin lukeminen paljastaa sen heikot kohdat. Tässä vaiheessa kääntäjä tulostaa tekstin, lukee sen itselleen ja raapustelee marginaaleihin korjauksia, jotka tekevät käännöksestä hyvää ja luontevaa kohdekieltä.

4. Kielentarkistus. Käännökseen livahtaa aina kirotusvihre tai kymmenen. Kielentarkistusohjelma poimii ne tarkemmin kuin ihmissilmä – ainakin teoriassa. Wordin kielentarkistajaan ja vastaaviin apuvälineisiin ei silti kannata luottaa sokeasti.

Allekirjoitan Monteiron neuvot teoriassa. Käytännössä työ on kuitenkin erilaista, ainakin meillä käännöstoimistossa. Usein käännös pitää palauttaa niin pian, että kaikille vaiheille ei jää aikaa, ei ainakaan ääneen lukemiselle.

Laadusta ei kuitenkaan pidä eikä sovi tinkiä. Itse huolehdin käännösteni laadusta tällä hetkellä näin:

0. Käännettävän tekstin silmäileminen läpi.Otsikot, ingressit, rakenne, avainsanat. Moniaalla neuvotaan, että koko teksti tulisi lukea läpi ennen kääntämistä. Tällä tavalla tekstistä löytyy ydinsisältö, sävy ja ennen kaikkea termit, jotka on käännettävä oikein. Aina aika ei kuitenkaan riitä. Jos teksti on lyhyt (muutama sata sanaa), lukaisen sen läpi kokonaan. Pidemmät tekstit jäävät yleensä silmäilyn varaan. Mahdollisia käännösvaikeuksia tuottavien termien bongaamiseen tuntuu onneksi kehittyvän ajan myötä jonkinlainen intuitio.

1. Ensimmäinen versio. Tämä on usein jo melkein lopullinen versio. Luotan intuitioon ja kielikorvaan, mutta tarkistan myös termit ja selvitän mahdolliset epäselvyydet.

2. Viimeistelty versio. Kun käännös on valmis, pidän pienen tauon, jos voin. Sitten luen käännökseni. Varmistan, että tyyli pysyy samana alusta loppuun. Teen tekstistä mahdollisimman sujuvan, helppolukuisen ja selkeän. (Helppolukuisuus riippuu tietenkin asiakkaasta ja tekstityypistä. Kapulakielisestä lähdetekstistä on vaikeaa vääntää sujuvaa kohtetekstiä.)

3. Toisen kääntäjän tekemä oikoluku. Kahdet aivot tekevät parempia käännöksiä kuin yhdet. Työpaikallani on tapana, että kaikki käännökset oikoluetaan.

4. Vihoviimeinen viimeistely. Käyn läpi oikolukijan ehdottamat parannukset. Kollegani ovat onneksi tarkkaa joukkoa, ja yleensä hyväksyn suurimman osan heidän ehdotuksistaan. Vastuu käännöksestä ja sen oikeellisuudesta on tietenkin silti edelleen minun.

5. Koneellinen kielentarkistus. Kokemus on osoittanut, että käännökseen livahtaa aina jokin pieni, höveli virhe.

Näiden vaiheiden jälkeen uskallan päästää valmiin käännöksen käsistäni.

Jos olet kääntäjä, miten huolehdit käännöstesi laadusta? Olisi mukavaa kuulla työtavoistasi alla olevan kommenttiosaston kautta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s