Hellan ja kielen välissä

”Sepä oli miehen työ!” huudahti esimies. Aihetta olikin, olivathan työmiehet tehneet työnsä miehekkäästi. Kun miestyövuosia laskettiin, ei kukaan halunnut kuulla paiskineensa hommia naismaisesti. Töiden jälkeen pohdittiin Helsingin herrojen uusimpia aivoituksia ja muodostettiin omia hyvävelikerhoja. Samaan aikaan kodin hengettäret puuhastelivat kotona hellan ja nyr- nyrpeiden anoppien välissä. Joskus naiset juttelivat ystävättäriensä kanssa puhelimessa naisten juttuja (siis hömpötyksiä ja akkojen touhuja, jos kysyttiin niiltä, jotka toivat leivän pöytään ja olivat miehiä talossa) ja haaveilivat liittymisestä naisasialiikkeeseen.

Blogin sloganissa kerron pohtivani, miten asiat sanotaan. Tänään tulin pohtineeksi sukupuolirooleja ja niihin liittyviä asenteita, jotka on kätketty yksittäisiin sanoihin. Satun nimittäin uskomaan, että kieli paljastaa, miten sen puhujat näkevät maailman. (Olen tästä uskomuksesta velkaa herroille Sapir ja Whorf.)

Satun myös uskomaan, että kääntäjänä voin valita sanani ja vaikuttaa siihen, millä tavalla maailmaa puetaan sanoiksi. Koska olen maltillinen humanisti, vastarintani on tietenkin hiljaista ja vaatimatonta: jos käännän vaikkapa tittelin puheenjohtaja suomesta englantiin, käytän yleensä sanaa chair, chairperson tai jopa chairwoman. (Vastarintani ainoa heikkous on sen heikkous. Jos asiakkaan viestinnässä on aina käytetty puheenjohtajasta titteliä chairman, on kääntäjän parasta laskeutua barrikadeilta tyytyä kääntämään niin kuin on aina käännetty. Varsinkin, jos asiakas sitä erikseen vaatii ohjeissaan.)

Kirjoitin alussa olevan katkelman parissa minuutissa. Oli lastenleikkiä keksiä sananparsia, jotka sullovat eri sukupuolten edustajia omiin lokeroihinsa. Ei tarvinnut juurikaan miettiä – sanat ovat syvällä kielessä ja mielessä. On siis syytä olla hereillä ja pohtia sanoja, ettei niiden sisältämiä asenteita niellä purematta.

Tässä kielessä ”miehen työ” on kehu. Naisen työstä ei kukaan ole koskaan kuullutkaan, naisen paikasta sen sijaan on kuultu sitäkin enemmän. Sentään meillä on yksi ja sama persoonapronomini miehille ja naisille. Onneksi olkoon hänestä, äidinkieli!

Kaikki tämä juolahti mieleeni, kun luin äärimmäisen mielenkiintoisen artikkelin siitä, miten naista merkitsevää kanjia 女 yhdistellään muihin kanjeihin uusien merkitysten luomiseksi. Lainaan englanninkielisestä artikkelista alle pari esimerkkiä. (En lue kiinaa enkä japania, joten tunnustan luottavani tässä kohdassa artikkelin kirjoittajaan sokeasti.)

奴 eli orja koostuu merkeistä nainen (女) ja taas (又).

孥 voi tarkoittaa orjaa, palvelijaa tai vaimoa ja lapsia. Mistä koostuu vaimo ja lapsi? Orjasta (奴) ja lapsesta (子).

娶 eli avioliiton järjestäminen puolestaan merkitsee naisen (女) ottamisesta (取).

Samaan aikaan toisaalla:

男 mies

勇 eli rohkeus koostuu miehestä (男) ja henkilöä tarkoittavasta radikaalista マ. Rohkeus on siis henkilö, joka on mies.

Kanji 金玉  puolestaan muodostuu kultaisista (金) palloista (玉). Mitä se tarkoittaa? Katsokaa kanji-artikkelin lopusta. Allekirjoittanut lähtee nyt barrikadeille heiluttamaan sanan säilää.

Mainokset

One Reply to “Hellan ja kielen välissä”

  1. Ihan todella kiinnostava (ja hauska, aiheen vakavastiotettavuudesta huolimatta) kirjoitus! Kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s