Kääntäjien koulutuksesta ja siitä, miten kääntäjä ajattelee kääntäessään

Joku lukija tupsahti blogiini hakusanalla ”tahdon kielenkääntäjäksi”. Ilahduttavaa, että joku haluaa kääntäjäksi. Tervetuloa kööriin! Meillä on parhaat kielivitsit.

Kääntäjäksi lienee monia polkuja. Minä opiskelin Turun yliopistossa englannin ja ranskan kääntämistä, joten kirjoitan siitä näkökulmasta.

Kääntäjä ei ole suojattu ammattinimike. Kuka tahansa voi toimia kääntäjänä. (Auktorisoidut kääntäjät ovat poikkeus; lisää voi lukea vaikkapa täältä.) Kääntäjä kuitenkin hyötyy koulutuksesta. Myös käännöksen tilaajalle on hyötyä siitä, että näppäimistön ääressä häärii koulutettu tai harjaantumalla kannuksensa hankkinut ammattilainen.

Tässä koulutuksen hyötyjä:

    • Ajatuksen työkalut. Opinnoista saa teoreettista tietoa kääntämisestä, kielestä ja viestinnästä. Tieto auttaa tekemään perusteltuja käännösratkaisuja. Koulutettu kääntäjä pystyy perustelemaan käännösratkaisunsa eikä naputtele pelkän mutu-tuntuman varassa.Kuvailin blogin alkutaipaleella, miten itse ajattelen kääntäessäni. Kolmiosaisen Miten käännän -sarjan ensimmäinen osa aukeaa tästä linkistä. Kirjoitin tekstit viimeisenä opiskeluvuonna, jolloin ajatusprosessini oli paljon hitaampi ja tietoisempi kuin nykyään. Nyt analyysi raksuttaa päässäni ihan rutiinilla ja lähes tiedostamatta. Ajatuksen työkalut ovat kuitenkin edelleen samat.

 

    • Käytännön käännöstyökalut. Käännösohjelmien käyttö tulee opinnoissa tutuksi. Minun opinnoissani ohjelmistoihin ei tutustuttu kovin laajasti, mutta pintaraapaisukin helpotti siirtymistä työelämään. Nykyään niitä (käsittääkseni) opetetaan jo laajemmin.

 

    • Harjoitus tekee mestarin. Käytännön käännösharjoitukset ja palaute ovat kullanarvoisia. Tätä ei tarvinne perustella.

 

    • Palautetaidot. Koulutuksen myötä oppii antamaan ja saamaan palautetta. Joitakuita palaute kirpaisee tai jännittää. Sellaisesta reaktiosta kannattaa kuitenkin opetella eroon. Palaute nimittäin kohdistuu käännökseen, ei kääntäjään. Rakentava, älykäs palaute omasta työstä on kullanarvoista. Se on paras keino kehittyä kääntäjänä ja kirjoittajana.

 

    • Kielitaito ja kulttuurintuntemus. Opintojen aikana äidinkielen ja muiden työkielten taito ja niihin liittyvien kulttuurien tuntemus kertyvät ammattilaisen tasolle.

 

  • Tiedonhakutaidot. Tekstiä on varsin hankala kääntää, jos sitä ei ymmärrä. Tiedonhaku on osa kääntäjän jokaista työpäivää.

Kääntäjien koulutus on alati ajankohtainen aihe – etenkin tänä kurjana koulutusleikkausten aikana. Kääntäjien ansiosta Suomeen saadaan suomeksi tietoa ja kulttuuria, joka on luotu muilla kielillä. ”Kaikkihan osaavat enkkua”, joku ehkä ajattelee. Eivät osaa. Ja vaikka osaisivat, kaikki eivät osaa vaikkapa kiinaa, venäjää eivätkä espanjaa. Käännösten avulla suomi säilyy elinvoimaisena ja ilmaisuvoimaisena tieteen ja kulttuurin kielenä.

Kääntämistä ja tulkkausta voi opiskella moniaalla. SKTL on koonnut kätevän listan yliopistoista ja alan muusta koulutustarjonnasta. Sinne vain!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s