Alla on erään kaverin Facebookiin lisäämä kuva, jonka halusin ehdottomasti jakaa blogissa. Tapa seistä bussipysäkillä kertoo meistä suomalaisista niin paljon!
Tilavaa viikonloppua!
L’esprit de l’escalier
Ranskalaisilla on kielessään kerrassaan herkullinen ilmaus l’esprit de l’escalier, joka lausutaan suunnilleen lesprii dö leskaliee ja suoraan suomennettuna tarkoittaa portaikon henkeä.
Ilmauksella tarkoitetaan sitä hetkeä, kun keksii nasevan vastauksen, mutta liian myöhään. Tilanne on mennyt jo ohi, ja l’esprit de l’escalier’n kokijaa harmittaa, että letkaus ei tullut mieleen oikealla hetkellä.
Vastaava sana puuttuu suomen kielestä. Jälkiviisaus osuu lähelle muttei ihan kohdalle. L’esprit de l’escalier’n voi silti selittää, vaikka tarkka käännösvastine puuttuu. En usko, että on olemassa asioita, joita on mahdoton kääntää. Jokin selitys löytyy aina, sillä sanoja ei käännetä yksinään vaan niillä sanottuja asioita ilmaistaan toisella kielellä.
Itse asiassa tuohon viimeiseen virkkeeseen tiivistyi näppärästi oma käsitykseni kääntämisestä: yksittäisiä sanoja ei käännetä vaan niillä sanottuja asioita sanotaan toisen kielen sanoilla.
Sanan käännös riippuu asiayhteydestä
Kielenkääntäjältä kysytään usein, mikä jokin sana on toisella kielellä. Vakiovastaukseni on kysyä, millaisessa asiayhteydessä sanaa käytetään.
Miten kääntäisit sanan ”kuusi” englanniksi?
Kääntämiseen ei riitäkään pelkkä sanakirja. Tekstin koko asiayhteys pitää ymmärtää, jotta sen merkityksen voi kääntää toiselle kielelle. Tämä on minusta parasta käännöstyössä: aina löytyy uutta opittavaa ja ymmärrettävää. Kääntäminen on salapoliisin työtä, jossa etsitään ja nuuskitaan sinnikkäästi.
Tekstityyppejä Jakobsonin mukaan
Teksti on enemmän kuin vain sanoja jonossa. Kaikki teksti kirjoitetaan jotain tarkoitusta varten, oli sitten kyseessä sanomalehti tai tuokio Facebookin chatissa.
Kielitieteessä on esitetty useita erilaisten tekstityyppien luokituksia eli tekstitypologioita. Eri tarkoituksia varten kirjoitetaan erityyppisiä tekstejä.
Itse käytän yleensä kirjoittamisen ja kääntämisen apuna Roman Jakobsonin esittämää luokitusta. (Käytän miten ja mihin? Siitä tulee postaus myöhemmin, pysykää kanavalla.)
Jakobsonin mukaan erilaisia tekstityyppejä on kuusi. Tekstin tyypillä tarkoitetaan sitä, mihin päämäärään teksti pyrkii ja miksi se on kirjoitettu. Puhun tässä kirjoitetuista teksteistä, mutta asia pätee ihan yhtä hyvin vaikka puheeseen tai morsetukseen.
1. Referentiaaliset (engl. referential) tekstit viittaavat tekstin ulkopuoliseen todellisuuteen. Niiden päätehtävä on välittää tietoa. Referentiaalisesti voisin vaikkapa kertoa, että Pariisi on Ranskan pääkaupunki.
2. Emotiiviset (emotive) tekstit ilmaisevat tunnetiloja. Yök!
3. Konatiivisilla (conative) teksteillä pyritään vaikuttamaan viestin vastaanottajaan. Tule tänne! Lue tämä! Reagoi tähän uutiseen tällä tavalla!
4. Faattisen (phatic) viestin tärkein tehtävä on ylläpitää yhteyksiä tekstin lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Tähän lokeroon sijoittuvat esimerkiksi tervehdykset, jotka sinänsä harvoin sisältävät tietoa, mutta jotka ovat silti tarpeen, jotta viestit kulkevat. Niin että hyvää päivää vaan, mukavaa kun tulit!
5. Metakielellinen (metalingual) teksti viittaa kieleen itseensä ja kielen käyttämiseen. (Mitä tarkoittaa ”onomatopoeettinen”?)
6. Runollinen (poetic) teksti on esteettinen. Sanojen käyttötapa on tarkoitus itsessään. Teksti miellyttää – tai ärsyttää, riippuu lukijan mausta.
Se, mihin tarkoitukseen teksti kirjoitetaan, vaikuttaa siihen, miten se kirjoitetaan. Jos kirjoittaisin vaikkapa tietokirjaa (referentiaalista tekstiä), kirjoittaisin eri tavalla kuin kirjoittaessani mainoslauseita (pääasiassa konatiivista) tai novelleja (enimmäkseen poeettista).
Enemmistö ihmisistä varmasti myös tunnistaa tekstityyppien eroja sen kummemmin miettimättä. Uutisen huomaa heti uutiseksi ja runon runoksi. Tekstityyppi vaikuttaa automaattisesti myös siihen, miten tekstiä luetaan. Esimerkiksi uutiseen suhtaudutaan automaattisesti varsin vakavasti ja sen oletetaan kertovan faktoja maailmasta. Runoja luetaan sitten eri silmin.
(Tätä postausta kirjoittaessani tarkistin detaljeja muun muassa täältä.)
Tervetuloa blogiini!
Tässä blogissa haluan pohtia kieltä ja kielen käyttämistä, sanomisen selkeyttä ja omaa leipäpuutani eli kääntämistä.
Kotimaani ompi suomen kieli, mutta suuressa maailmassa on usein välttämätöntä jutella yli kieli- ja kulttuurirajojen. Mutta miten löytää yhteisymmärrys, jos yhteinen kieli ja kulttuuri puuttuvat?
Tämä on niin kiehtovaa, että päätin perustaa blogin. Tervetuloa lukemaan!
Kielen päällä 