Kirja-arvosteluja Nörttitytöissä

Olen hiljattain arvostellut pari kirjaa Nörttitytöt-blogiin.

Osuuskumman kustantama novelliantologia Naamiot ilmestyi vuonna 2018. Kirjoitin arvosteluuni näin:

Eikö koko elämä ole elokuvaa, näytelmää, teatteria, roolien pyöritystä ja eri tilanteissa kasvoille vedettäviä naamioita? Naamiot-antologia on kymmenen kirjoittajan vastaus tähän kysymykseen ja kelpo lukukokemus spefin ystävälle.

Jenni Janakan Röyhkeyskoulu puolestaan edustaa tietokirjallisuutta. Janakka pureksii rooleja ja lokeroita, joita naisille ja naisoletetuille on tarjolla yhteiskunnassamme. Jos feminismi nappaa (tai ärsyttää!), kokeile kirjaa. Se ei ollut toteutukseltaan ihan täydellinen timantti, mutta sanoma oli kohdallaan. Arvosteluni on täällä: Sinä osaat ja saat näyttää sen.

Antoisia lukuhetkiä!

Kuva: Stink Pickle / Unsplash

Terveisiä suomentajien kesäkoulusta!

Vietin viime viikolla neljä päivää kirjallisuuden kääntäjille suunnatussa englanti–suomi-kesäkoulussa, jonka järjestivät Kirjallisuuden vientikeskus FILI, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL sekä Suomen Journalistiliiton kääntäjien ammattiosasto KAOS.

Kesäkouluun osallistui kahdeksan uraansa aloittelevaa suomentajaa, joista minä olin yksi. Lisäksi sinne saapui Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista kahdeksan suomesta englantiin työskentelevää kirjallisuuden kääntäjää, jotka niin ikään ovat uransa alkupuolella. Meitä mentoroi yhteensä neljä konkarisuomentajaa ja neljä kokenutta englannintajaa.

Olen kääntänyt urallani enemmän asiatekstejä kuin proosaa. Oli mahtavaa päästä vaihteeksi todella syventymään suomentamiseen. Odotin kesäkoulua ihan innoissani enkä suotta – se oli nimittäin oivallinen!

Kielitiedettä viidakossa: älä nuku, varo käärmeitä

Daniel Everett matkusti nuorena ja idealistisena kristittynä perheineen Amazonin sademetsän uumeniin Pirahã-alkuperäiskansan luo aikomuksenaan opetella heimon kieli ja kääntää sille Uusi testamentti. Hän kertoo kokemuksistaan teoksessaan Don’t sleep, there are snakes: life and language in the Amazonian jungle (Profile Books, 2009).

Everett asui yhteensä kymmeniä vuosia heimon luona, oppi kielen ja loi uran kielitieteilijänä. Lopulta hän luopui uskostaan. Niin syvästi heimon elämäntapa ja ajattelu vaikuttivat häneen.

Don’t sleep, there are snakes on omaelämäkerrallinen teos kielestä ja elämästä Amazonin viidakossa.

Nyt hiukan kieli-intoilua!

Kymmenen vaikuttavaa kirjaa

Facebookissa kiersi joulukuussa meemi, jossa ihmisiä haastettiin mainitsemaan kymmenen vaikuttavaa tai koskettavaa kirjaa. Tässä omani, vaikka olikin vaikeaa rajata luettelo vain kymmeneen.

Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen

Luin tämän klassikon ensimmäisen kerran 8-vuotiaana. (Äiti antoi luvan lukea, koska arveli, etten kuitenkaan jaksaisi loppuun asti.) Sinuhen ansiosta innostuin aikoinaan kovasti egyptiläisestä kulttuurista ja mytologiasta.

Robin Hobb: Näkijän taru -trilogia
suom. Sauli Santikko

Ensimmäiset kirjat, joiden äärellä valvoin kokonaisia öitä.

Margaret Atwood: Oryx ja Crake
suom. Kristiina Drews

Teini-iässä olin aivan häkeltynyt kirjasta. Koko maailma tuntui sen jäljiltä aivan kummalliselta ja epätodelliselta. Luin kirjan pari vuotta sitten uudelleen. Oli pettymys huomata, että se tuntui tekopyhältä ja koppavalta. Olen ilmeisesti kasvanut siitä ulos.

Jaan Kross: Uppiniskaisuuden kronikka
suom. Jouko Vanhanen ja Kaisu Lahikainen

Tästä olen kirjoittanut aiemminkin.

J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta
suom. Kersti Juva ja Eila Pennanen

Eeppisin ja huikein kaikista kirjoista. Erinomainen suomennos on myös ammatillinen esikuva.

Gideon Toury: Descriptive Translation Studies – and beyond

Graduaikojen klassikko, joka vaikutti roimasti graduuni ja ajatuksiini käännöstieteestä (Translation Studies) tieteenalana yleensäkin. Kirja herätti minussa valtavasti älyllistä riemua. Mutkan kautta se on siis varmasti vaikuttanut myös siihen, miten käännän tekstejä käytännössä ja miten ymmärrän omaa työtäni ja alaani.

Neil Gaiman: Sandman-sarja

Lasken tämän kirjasarjaksi, vaikka se sarjakuvaa onkin. Olen lukenut Gaimania pitkään; tästä ja Neverwherestä se alkoi. Gaiman itse on tiivistänyt pitkän tarinan näin: ”Unten ruhtinas saa selville, että joskus on suostuttava muuttumaan tai kuoltava. Sitten hän tekee valintansa.”

Mats-Eric Nilsson: Petos lautasella
suom. Tuulikki Valta

Jos olen sitä, mitä syön, mitä siinä tapauksessa kannattaa syödä? Ei ainakaan lisäaineita. Tämän kirjan ansiosta aloin lukea elintarvikkeiden tuoteselosteita.

Raamattu

Minulla on ollut eri aikoina hyvin erilainen suhde Raamattuun. Se on ehdottomasti henkilökohtaisin, puhuttelevin, rakkain ja raivostuttavin kaikista kirjoista.

Ystävieni kirjoittamat tai kuvittamat kirjat ja muut kertomukset (valmiit ja keskeneräiset), joita minulla on ollut ilo ja kunnia lukea.