Planeettojen välisestä kommunikaatiosta

Vuorossa on tiistaikevennys parisuhteiden ihmeellisestä maailmasta.

Parisuhteessa jos missä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tarvitaan. Parisuhteista myös kuullaan hauskimmat ja pahimmat kertomukset, joissa kommunikaatio menee pieleen.

Alussa on tuttu stereotypia: Nainen antaa ymmärtää. Nainen täyttää riviensä välit piilomerkityksillä. Nainen vihjaa kaikin voimin. Mies ei hoksaa.

Keskellä on miehelle liian myöhään välähtävä ahaa-elämys.

Lopussa on Reddit-keskustelu. (In English.)

Ilmeisesti stereotypialla on juurensa todellisuudessa. Keskustelussa miehet kertovat tilanteista, jolloin ovat tajunneet liian myöhään, että nainen on vihjannut jotain. Varoitus: voi aiheuttaa hihitystä.

Nimimerkki Khiva toteaa: ”Ladies, take this to heart. When your guy is not picking up on your subtle hints, it’s not because he’s being deliberately obtuse, it’s because we’re just not built that way.” (Miehet eivät siis ole tahallaan hitaita, vaikka eivät ymmärrä hienovaraisia vihjeitä. Se ei vain kuulu miehen luontoon.)

Epäsuora vihjailu antaa mahdollisuuden peräytyä ja teeskennellä, että mitään ei annettu ymmärtää. Ihmissuhteiden ihmemaan huojuvalla kamaralla tämä on keino säilyttää kasvot ja pakotie.

Redditistä löytyi linkki TED-puheenvuoroon, jossa käsitellään vihjailua yhtenä tapana käyttää kieltä.

Stephen Pinker at TED

Neljäntoista minuutin kohdalla Pinker toteaa, että kieltä käytetään kahdella tasolla. Kirjamellisesti tulkittu puhe ylläpitää puhujan ja kuulijan suhdetta sellaisena kuin se on. (Tällaista puhetta miehetkin ymmärtävät mainiosti.) Sen sijaan se, mitä kielellä annetaan ymmärtää ja mikä kuulijan pitäisi itse löytää rivien väleistä, sallii kuulijan tehdä omia tulkintojaan. Nämä tulkinnat saattavat muuttaa puhujan ja kuulijan suhdetta. (Jos mies hoksaisi naisen vihjeet…)

Parisuhteiden vuorovaikutuksesta on kirjoitettu kirjoja enemmän kuin tarpeeksi. Mutta onkohan vanha konsti parempi kuin kirjastollinen uusia? Eräs naispuolinen ystävä pohti kerran pitkää parisuhdettaan ja totesi, että pitää vain vaivautua aina selittämään kaikki selkeästi. Niin helppoa ja vaikeaa se on.

Sanan syntymä

Miten lapsi omaksuu äidinkieltä?

Tutkija Deb Roy päätti ottaa asiasta selvää asentamalla talonsa täyteen videokameroita.

Kuukausien ja vuosien aikana videoista on muodostunut valtava määrä tutkimusaineistoa, josta selviää esimerkiksi se, miten sana ”gaga” kehittyy hiljalleen sanaksi ”water”. Bonuksena lapsen ensiaskeleet.

Deb Roy: The Birth of a Word

 

(Toivottavasti videoon saadaan jossain vaiheessa suomenkielinenkin tekstitys.)

On hiukan karmaisevaa, että joku nauhoittaa joka sekunnin elämästään ja poikansa elämästä. Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että tutkimus on huikean kiinnostava. Kaiken lisäksi sitä voidaan soveltaa myös viestintään, mediaan ja sosiaaliseen mediaan.

Kirjoitin ensin tähän pienen tiivistelmän, mutta onnistuin latistamaan Royn ajatukset niin pahasti, että poistin sen. Video puhukoon puolestaan!

Puhu sinäkin omasta puolestasi ja kerro, millaisia ajatuksia sinulla heräsi.