Jargon, ilmaisunvapaus ja töhnä

On näköjään käynnissä erinomaisten kolumnien viikko.

Ylen sivuilla bloggaava Anna Perho kertoo työpajasta, jossa ammattikoulua käyvät nuoret pohtivat, miten helpottaa siirtymistä työelämään ja tehdä työelämästä nykyistä viihtyisämpää.

Perho nautti nuorten keskustelusta, ”joka säilyi kirkkaana ja kauniina, koska siitä puuttui jargon”.

Mielestäni parasta jargonia on sellainen, joka loistaa poissaolollaan. Perho taitaa olla samaa mieltä, sillä hän kirjoittaa:

Parissa tunnissa 17–19-vuotiaista amislaisista koostunut ryhmä sai kasaan koherentin listan työelämää ja työllistymistä parantavia tekoja.

Saman laatimiseen virallisella mietintäkomitealla olisi toden näköisesti kulunut mennyt kolme vuotta, kolme miljoonaa euroa ja kolme vetäytymistä Vierumäelle.

Toivon vilpittömästi, että Perhon teksti osuu mahdollisimman monen kapulakielisen kirjoittajan silmiin. Kunpa teksti herättäsi kansanliikkeen: kirjoittajat ja lukijat nousisivat barrikadeille! Virallisesta viestinnästä karsittaisiin koukerot ja kapulat! Suomi tunnettaisiin konstailemattomana maana, jossa asiat sanotaan niin kuin ne ovat!

No. Sitä ihanaa päivää odotellessani linkitän tähän Johanna Korhosen kolumnin ilmaisunvapaudesta. Tai sen puutteesta.

Korhosen mukaan suora ilmaisu koetaan Suomessa loukkaavana, vaikka se olisi asiallista ja perustuisi tosiseikkoihin. Suomalaiset rajoittavat toistensa ilmaisunvapautta tapakulttuurilla, jossa hiljaisuus on kultaa. Kaikkein eniten ilmaisunvapautta haittaavat ”työhön liittyvät pelot”, siis vaikkapa potkut päivänvaloon tuotujen epäkohtien vuoksi.

Korhosen mukaan ilmaisunvapautta rajoittaa myös suomalaisten auktoriteettiusko ja -pelko. Korkeaan asemaan nousseiden ”lieväkin kritiikki on monen mielestä täysin sopimatonta”, hän kirjoittaa.

Auktoriteettiasema ja jargon kulkevat mielestäni Suomessa käsi kädessä. Kapulakielisyys saa tekstin ja kirjoittajan kuulostamaan auktoriteetilta. Vaikeaselkoisuudesta on jostain syystä tullut korkean aseman merkki.

Jargonin käyttö onkin ovela keino välttää kritiikkiä ja keskustelua. Maassa, jossa auktoriteetteja ei tohdita kritisoida, komealta kalskahtava teksti vaientaa auktoriteettipelkoiset lukijat. Lisäksi kiemuraista tekstiä on vaikea ymmärtää. Sen merkitykset jäävät epäselviksi tai monitulkintaisiksi. On vaikea keskustella rakentavasti, jos puhekumppanin sanoista ei saa selvää.

Rohkea ja osaava kirjoittaja kirjoittaa selkeästi. Hän avaa tekstinsä kritiikille ja keskustelulle eikä tärkeile kapulakielellä. Silloin viestikin menee perille.

Korhonen vetoaa lukijoihin:

[K]annustan itseäni ja kaikkia muitakin havainnoimaan tosiasioita pelottomasti ja ilmaisemaan kirkkaasti: ilman sameita piiloviestejä tai muuta töhnää, ilman kiillottelua, silottelua tai levottomuutta siitä, että joku suuttuu.

Allekirjoitan tämän täysin. Siksi ne Anna Perhon amislaisetkin saivat kolmessa tunnissa aikaan parempaa jälkeä kuin moni virallinen komitea saisi kolmessa vuodessa: he eivät piilottaneet sanottavaansa töhnään.

Pakolaiset eivät virtaa!

Luin juuri Ylen uutisista tällaisen ingressin:

Kasvava pakolaislasten virta pakottaa Ruotsin ottamaan käyttöön kovempia otteita. Ensi vuonna ruotsalaiskunnat voidaan pakottaa vastaanottamaan yksin maahan tulleita pakolaislapsia.

Lähde: Ruotsalaiskunnat pakotetaan sijoittamaan yksin saapuvia pakolaislapsia (luettu 26.10.2013 klo 14.02)

”Pakolaislasten virta” särähtää pahasti korvaan. Ilmaisu on samaa sarjaa kuin pakolaisaallot ja muut fraasit, joissa ihmiset typistetään luonnonvoimiksi.

Olisi parempi kirjoittaa esimerkiksi ”pakolaislasten kasvavasta määrästä” ja jättää aaltoilut ja virtailut hydrologeille.

Ihmiset eivät ole sääilmiöitä kuten tsunameja, virtoja tai hallitsemattomia hyökyjä. Rinnastus luonnonvoimiin riisuu ihmiseltä ihmisyyttä ja ihmisarvoa. Sellainen on mielestäni aika tökeröä journalismia.

Myllerrys jatkuu, nyt vuorossa ylityökielto ja hakusaarto

Audiovisuaalisen käännösalan kädenvääntö jatkuu. Olen yrittänyt pysytellä ajan tasalla, ja tästä tuleekin samanlainen linkkien ja lainausten täyttämä postaus kuin edellisestä.

Käännösalan ammattiliitot kritisoivat Broadcast Text Internationalia (BTI) eli MTV:n valitsemaa käännöstoimistoa. ”Talon omat kääntäjät ulkoistetaan toimistolle, jonka periaatteena on antaa töitä vain alistettuun yrittäjäasemaan suostuville. Tätä huolestuttavasti etenevää ilmiötä kutsutaan näennäisyrittäjyydeksi, korostavat liitot. Tilaajalla on tässä käytännössä määräävä markkina-asema eikä yksittäisellä näennäisyrittäjällä olemahdollisuutta neuvotella itselleen edes toimeentulominimiä vastaavaa palkkiota.”

BTI korotti tarjoustaan joukolla irtisanoutuneille av-kääntäjille: ”BTI International haluaa MTV:n ex-kääntäjät takaisin palkkalistoilleen. Työ kelpaa kyllä muillekin, uskoo toimitusjohtaja Paula Kaurismäki.”

En valitettavasti pääse lukemaan koko juttua. Ingressiin nostettu Kaurismäen kommentti kuitenkin hämmästyttää. Kelpaako alihinnoiteltu, kiireellä paiskittava työ muillekin? Kenelle? Tuskin ainakaan niille, joilla on alan koulutus ja käsitys siitä, millaista palkkaa ja millaisia työoloja tekstittäjä eli monikielisen multimediaviestinnän ammattilainen voi edellyttää.

Irtisanoutuneet av-kääntäjät vastaavat BTI:n tarjoukseen esittämällä tarkkoja lukuja, joista käy ilmi, ettei BTI:n tarjous ole sittenkään niin kovin kummoinen. ”Työtahti siis käytännössä kaksinkertaistuu samalla kun palkka putoaa työehtosopimuksen alkupalkkaa pienemmäksi, ja reaalipalkkio lähes puolittuu, kun otetaan huomioon työtahdin kiristyminen.”

Yhteensä 133 av-käännöstoimistojen freelanceria tukee irtisanoutuneita kollegojaan ja huomauttaa, että ”Broadcast Text International ei ole suinkaan ainoa kääntäjien työehtoja polkeva toimisto. Samassa sarjassa painii monta toimijaa, kuten SDI Media, PrimeText, Softitler ja moni muu kansainvälinen käännöstoimisto. Vuonna 2010 käynnistetyt av-käännöstoimistojen työehtosopimusneuvottelut antoivat hetkeksi toivoa alan tilanteen paranemisesta, mutta pian kävi selväksi, ettei Broadcast Text International Oy ollut valmis edes neuvottelemaan ehdoista.”

Allekirjoittajat peräänkuuluttavat alan yhteisiä työehtoja: ”Kun kääntäjien työehdot on lyöty lukkoon järkevälle tasolle, toimistot eivät enää kilpaile sillä, kuinka halvalla ne saavat jonkun tekemään asiakkaidensa töitä, vaan sillä, kuinka hyviä kääntäjiä ne saavat talliinsa. Vaativalle työlle on varattava riittävästi aikaa, ja siitä on maksettava kohtuullinen korvaus.”

Samaan aikaan toisaalla: kääntäjien joukkoirtisanoutumisesta seuranneet av-käännösten puutteet alkavat näkyä, kertoo Yle. Monien ohjelmien tekstitykset ontuvat tai puuttuvat tyystin. Tämäpä yllätys!

Viimeisin käänne on, että Käännösalan asiantuntijat KAJ:n kattojärjestö Akavan Erityisalat ja Journalistiliitto asettivat eilen eli tiistaina 20.11. Broadcast Text International (BTI) Oy:n ylityökieltoon ja hakusaartoon. Tytäryhtiö BTI International Oy puolestaan on hakusaarrossa. KAJ:n tiedote ja ohjeita. Lainaan ohjeita tähän:

Ylityökielto on työtaistelumuoto, jossa noudatetaan säännöllistä työaikaa. Sen aikana ei tehdä yli- tai lisätyötä. […]
Hakusaarto taas tarkoittaa sitä, että liitto kehottaa jäseniään olemaan hakematta hakusaarron kohteena olevaan yritykseen.
[…]
Hakusaarrolla kehotamme jäseniämme olemaan hakematta näiden kahden yrityksen palvelukseen. Hakusaarto on voimassa toistaiseksi, alkaen tiistaina 20. marraskuuta ja se koskee kiellon asettaneiden liittojen, Suomen Journalistiliitto ry:n ja Akavan Erityisalat ry:n jäsenliiton Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäseniä.
[…]
Liittoihin on myös syytä heti kertoa mahdollisista työtaistelutoimenpiteiden rikkomisesta. On mahdollista, että työntekijöitä yritetään painostaa ylityökiellon rikkomiseen työtaistelutoimen aikana tai eroamaan liiton jäsenyydestä. Tällainen toiminta on tuomittavaa rikoslain työsyrjintää koskevan pykälän (47 luku 3 §) mukaan: työntekijää ei saa asettaa epäedulliseen asemaan ammatillisen toiminnan takia. Työsuhteen kuluessa tällaista kiellettyä epäedulliseen asemaan asettamista voi tulla esiin esimerkiksi töiden järjestelyissä. Työntekijöitä ei saa siirtää ylityökieltoon osallistumisen perusteella huonompiin tehtäviin. Jos taas työnantaja uhkaa irtisanomisella, voi tällainen tilanne tulla rangaistavaksi rikoslain 47:5:n mukaisena työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisena.

Toivottavasti myös KAJ:hin ja Journalistiliittoon kuulumattomat kääntäjät (tai kääntäjäksi haluavat) noudattavat ylityökieltoa ja hakusaartoa.

Toivottavasti televisioyleisö jaksaa antaa MTV:lle palautetta, jos tekstitysten laatu ei vastaa odotuksia. Täältä löytyy suorat linkit näiden kanavien palautelomakkeisiin: Mtv3 (+ Sub, Ava), Nelonen (+ Jim, Liv).

Yksi ulkoistaa, toinen polkee palkkioita, kolmas vähät välittää laadusta

Olin pari viikkoa poissa Suomesta ja verkosta. Niinä parina viikkona audiovisuaalisen kääntämisen rintamalla on tapahtunut paljon. Yritän tällä blogiviestillä kartoittaa tapahtumia ja ennen kaikkea suomalaisen (av-)kääntäjäyhteisön reaktioita.

Ensin Maikkari ja Broadcast Text, sitten Netflix.

Maikkari ulkoisti av-kääntämisen (tekstittämisen) Broadcast Text International -konsernin tytäryhtiö BTI International Oy:lle lokakuun alussa. Broadcast Textiä on jo pitkään moitittu kääntäjien palkkioiden ja työolojen polkemisesta. BT ei ole toistaiseksi myöskään suostunut neuvottelemaan palkkioista kääntäjien kanssa, minkä vuoksi monet Maikkarin kääntäjät ovat pitäneet irtisanoutumista ainoana vaihtoehtona. Nyt kaikki Suomen mediatalot Yleä lukuunottamatta ovat ulkoistaneet käännöstoimintansa.

En löytänyt yhtään uutista, jossa Broadcast Text Internationalin tai BTI:n edustajat olisivat kommentoineet kääntäjänpalkkioiden ympärillä riehuvaa keskustelua. (Jos sellaisia löytyy, linkitättehän kommenttiosastoon!) Sen sijaan sellaisia uutisia löytyi useita, joissa mainittiin, että konsernin ja yhtiön edustajia ei tavoitettu tai kommentteja ei herunut.

Omilla kotisivuillaan Broadcast Text International ilmoittaa haluavansa pitää kääntäjänsä freelancereina (työsuhteen solmimisestahan koituisi työnantajalle eli Broadcastille velvollisuuksia) ja kieltäytyy sitoutumasta av-kääntäjien minimipalkkioihin.

Onneksi meistä kääntäjistä lähtee ääntä. Av-kääntäjät ovat kiivenneet barrikadeille, ja ulkoistamisesta on keskusteltu mediassa. Hyvä! SKTL, KAJ ja Journalistiliitto paheksuvat ulkoistuksia. Lisäksi yliopistojen kääntäjänkoulutuslaitokset moittivat Maikkaria lyhytnäköisyydestä, kyvyttömyydestä ymmärtää tv-tekstittämisen vaativuutta ja arvostuksen puutteesta kääntäjiään kohtaan.

Kääntäjien on vedettävä nyt yhtä köyttä. (Tuntuupa dramaattiselta kirjoittaa näin. Mutta tottahan se on!) Toivon erityisesti, että kääntämisen opiskelijat pysyvät lujana eivätkä suostu hankkimaan cv:n täytettä tekemällä työtä pilkkahintaan. Kun olin vielä opiskelija, samainen Broadcast Text lähetteli välillä viestejä yliopiston sähköpostilistoille houkutellakseen meistä opiskelijoista halpaa työvoimaa. En hakenut Broadcastilta töitä, koska sillä oli jo silloin hintojen polkijan maine. Ajattelin, että jos omalta osaltani luisuttaisin käännösalaa syvemmälle palkkakuoppaan, en ikinä kehtaisi katsoa kollegojani silmiin.

Matalat palkkiot ja huonot työolot ovat vaivanneet alaa jo pitkään, mutta tämä ulkoistamisjupakka tuntuu katkaisseen kamelin selän. Kissaa nostetaan nyt pöydälle oikein urakalla. Hyvä niin. On pöyristyttävää seurata, miten av-kääntäjiltä vedetään tällä hetkellä mattoa jalkojen alta.

Samaan aikaan toisaalla: Suomeen rantautunut online-videopalvelu Netflix on käyttänyt ohjelmissaan luvatta DivX-verkkoyhteisön harrastajakäännöksiä. Asiasta uutisoi esimerkiksi Yle. Tässä on tekijänoikeuskiemuroita kerrakseen: harrastajien tekemät tekstityksethän on tehty tekijänoikeuksien suojaamasta materiaalista ja tarkoitettu elokuviin ja tv-sarjoihin, joita levitetään verkossa laittomasti. Lisäksi kääntäjäliittojen ja Journalistiliiton mukaan Netflixin esimerkki lisää entisestään uhkaa av-käännösalan muuttumisesta työmarkkinoiden läpikulkupaikaksi ja matalapalkka-alaksi.

Täällä on ihminen välissä -blogin pitäjä pääsi tällä viikolla keskustelemaan Netflixin Chief Product Officerin kanssa ja julkaisi tänään yhteenvedon keskustelusta. Jos et klikkaa mitään muuta linkkiä, klikkaa tätä!

Kaiken kaikkiaan [Chief Product Officer] Neil Huntin kommentit osoittivat täydellistä ymmärtämättömyyttä av-käännösalasta ja piittaamattomuutta tekstitysten sisällöstä. Ilmeisesti Netflixille pääasia on, että jotakin tekstiä vilkkuu ruudulla, jotta voidaan sanoa että juu-juu, kaikki on tekstitetty suomeksi.

Meidän suomalaisten lienee aika hyvästellä hyvät PISA-tulokset. Tv-tekstitykset tukevat lasten lukutaidon kehittymistä. Mistä suomalaiset oppivat lukemaan, jos laadukkaiden tekstitysten sijasta television ja tietokoneen ruudulle alkaa pongahdella mitä hyvänsä huttua, jonka on kirjoittanut joko kouluttamaton harrastajakääntäjä tai ulkoistettu, mahdottomien työolojen ja ala-arvoisen palkan keskellä töitä paiskiva freelancer?